Pohdiskelin eilen omaa sisustamistani. Miksi on koko ajan pakottava tarve selailla sisustuslehtiä ja inspiroivia blogeja. Etsiä sitä mullistavaa ahaa-elämystä, millä koti muuttuu kauniimmaksi. Suunnitella jotain pienen pientä muutosta. Onko se sittenkään vain harrastus, vai suorastaan joku sairaus. Ei varmaan, hurahtavathan ihmiset muihinkin juttuihin, esimerkiksi liikuntaan tai vaikka postimerkkien keräilyyn, eikö se ole verrattavissa sisustusharrastukseen? Nämä ajatukset saivat ehkä alkunsa siitä, että perheeni on aivan epätoivoinen muutosten kourissa. Nyt pitäisi pari vuotta sitten maalattu seinä tapetoida. Vaikka vannoin viimeisen suuremman remontin yhteydessä, että ei enää tapettia. Lapset huutavat epätoivoisesti: ei saa, me tykätään siitä seinästä.

 Mieheni kysyy: miksi sä koko ajan selailet netissä niitä sisustuskuvia, 

pelaisit sen sijaan vaikka nettipokeria! Hah, sepä hieno idea!

Onneksi joinain päivinä sisustusintoon riittää vain kauniit kukat. Ja kauniisti sointuvat värit. 

Ehkä parin vuoden päästä olen hurahtanut taas vaikka ratsastukseen

 (mikä olisikin hienoa, koska minullahan sattuu olemaan hevonen) eikä sisustus enää ole se ykkösjuttu. Eihän sitä koskaan tiedä.

 Mutta nyt

lähdenkin tästä yhden maalausprojektin pariin. 

Palataan siihen vähän myöhemmin...