Miten sujui elämä Espanjan auringon alla lomakodissamme Casa Mimissä? Sinne on aina ihana mennä ja maiseman vaihdos ja loma on aina paikallaan. Mutta eihän se aina aivan täydellistä ole. Eikä se aurinkokaan aina paista. Mistäköhän muuten johtuu, että tuntee itsensä hieman petetyksi, jos aurinko ei lomalla paistakaan?
Oma loma-asunto tietysti aiheuttaa oman hommansa ja tästä olen aiemminkin kirjoittanut. Tällä kertaa pakastin sekä ilmalämpöpumppu reistailivat. Pakastin ei kylmentänyt ja ilmalämpöpumppu ei lämmittänyt. Joten oma aikansa meni näitä pohtiessa, mutta onneksi homma on nyt hoidossa. Iltaisin vaan villasukat, neule ja viltti ja hyvin tarkeni. Emme itse asiassa huomanneet asiaa ensimmäisinä päivinä.
Sitten saapui calima, tuulahdus Saharan hiekkaa meille. Ja huh, näin hurjaa calimaa en olekaan aiemmin nähnyt. Maailma muuttui pariksi päiväksi keltaiseksi eikä ulkoilu ilman maskia todellakaan ollut järkevää.
Mutta muuten tunnelma Casa Mimissä ei petä, yläterassi tarjoaa tuulensuojaa ja pöytään on ihana laittaa herkkuja. Myös lenkkeily upeissa maisemissa sujuu pilvisellä kelilläkin.
Elämää se siis on siellä Espanjassakin, kaikkine huolineen, hieman erilaista tosin ja toisaalta kaiken vaivan arvoista.
Ja onneksi aurinkokin näyttäytyi muutaman kerran. Ja arvatkaa, otettiinko ystävän kanssa niistä hetkistä kaikki ilo irti...
Ei kommentteja